Tampereen kaupungin tiedote

Tampereen Vuoreksen läheisyyteen, Särkijärven pohjoispuolella sijaitsevaan Västinginmäkeen on tulossa koti noin 2 900 uudelle asukkaalle. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 11.8.2020 asuinalueen ensimmäisen asemakaavan, joka menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Asemakaavaehdotukseen on tehty viime vuoden vaihteen nähtävillä olon ja saadun palautteen perusteella jonkin verran tarkistuksia, muun muassa mahdollistettu rakentamisen sijoittamista maastoon siten että kerroskorkeuksien vaihteluväliä on väljennetty.

Myös muun muassa ajoyhteyksiä ja rakennusaloja tarkistettiin, hulevesisuunnitelman kapasiteettia nostettiin ja selostusta kehitettiin muun muassa ilmastovaikutusten ja koulureitin osalta. Käytössä ollut kadunnimi vaihdettiin. Viheralueiden yleissuunnitelmaan muutettiin länsiosan metsän arvoluokitus arvometsäksi ja lisättiin ohje lahopuiden säästämisestä ranta-alueella. Rantatonteille lisättiin yleismääräys, jonka mukaan olemassa olevia rakennuksia ei lasketa rakennusoikeuteen 20 neliömetrin osalta.

Etäisyys Västinginmäestä Tampereen ydinkeskustaan on noin kuusi kilometriä. Suunnittelualueen läpi kulkee Särkijärven sillan suunnasta etelä–pohjoissuunnassa Vuoreksen puistokatu, jossa on tilavaraus raitiotielle.

Suunnittelualue on talousmetsää ja vanhaa peltoa korkeuksiltaan vaihtelevassa maastossa. Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa.

Asuinalue järvimaisemaan

Valmistuttuaan Västinginmäen ensimmäinen asemakaava tarjoaa monimuotoista asumista, palveluja, ulkoilureittejä ja järvimaisemia lähes kolmelle tuhannelle uudelle asukkaalleen. Alueella on jo nyt hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Asemakaavalla mahdollistetaan talotyypeiltään monimuotoisen asuinalueen rakentaminen, kadut ja infrarakentaminen, virkistysreitit, päiväkoti, palloilukenttä ja leikkipuisto, uimaranta, soutuvenepaikkoja, sekä paikka maisemakahvilalle tai muulle pienelle julkiselle rakennukselle.

Asemakaavaan merkitään myös Särkijärven ympäri kiertävän ulkoilureitti, palstaviljelyaluevaraus ja uusia pyöräteitä metsäympäristöön. Rakentaminen sijoittuu monimuotoiseen metsämaastoon Vuoreksen puistokadun molemmin puolin.

Lahdesjärven rannan entiset peltoalueet ja luontoarvoiltaan rikkaat lehdot jäävät pääosin lähivirkistysalueiksi. Kaava-alueeseen kuuluu myös Särkijärven rannassa sijaitseva loma-asutusalue, joka muuttuu asuinalueeksi. Saarissa olevat rakennukset merkitään vapaa-ajan asuinrakennuksiksi.

Uutta asuinrakentamista on yhteensä noin 130 000 kerrosneliömetriä, jossa on kerrostaloja, yhtiömuotoisia pientaloja sekä omakotitontteja. Kaikkiaan uutta rakennusoikeutta on noin 160 000 kerrosneliömetriä.

Keskusta madaltuu laitoja kohti

Alueen kerrostalovaltaisesti rakennettu keskus sijoittuu Vuoreksen puistokadun molemmin puolin, kehämäisten katujen sisälle. Keskukseen rakennetaan pieni Vuoreksen puistokadun ylittävä aukio Västinginmäen merkkipaikaksi sekä liike- ja työtilojen keskittymäksi. Aukio toimii myös kävelyväylänä joukkoliikenteen pysäkin ja palveluiden välillä. Aukion yhteyteen sijoitetaan polkupyörien liityntäpysäköintiä.

Keskustan kehämäisten katujen ulkopuolella kerrostalot madaltuvat pientaloiksi. Osa kerrosalasta sijoittuu yhtiömuotoisten pientalotonttien kortteleihin rantamaisemaan. Omakotitaloalueet sijoittuvat avoimeen maastoon Lahdesjärvenpuistoon, metsäiseen Aunankorpeen, sekä Särkijärven rantaan.

Rantakiinteistöistä muodostetaan omarantaisia asuintontteja. Asemakaava-alueelle muodostuu yhteensä 113 omakotitonttia. Kaupungin maalle sijoittuvien tonttien määrä vastaa hieman alle asunto- ja maapolitiikassa linjattua vuoden tarvetta. Noin puolet kaava-alueen pinta-alasta jää viheralueeksi.

Rakentamisessa tavoitellaan monipuolista talotyyppi- ja asuntovalikoimaa, sekä pääosin puurakentamista, energiatehokkuutta, palveluja ja työtiloja.

Kaavan valmisteluun liittyen on tehty useita osasuunnitelmia sekä luontoon, historiaan ja rakennettavuuteen kohdistuvia selvityksiä. Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty myös materiaalitaseselvitys. Tavoitteena on sijoittaa syntyvät leikkaus- ja pintamaat lähialueelle ja käyttää niitä esimerkiksi meluvalleina.

Asemakaavalla vastataan kaupungin kasvun tuomaan asuntojen kysyntään. Tavoite on uuden luonnonläheisen, pikkukaupunkimaisen ja joukkoliikennettä hyödyntävän kaupunginosan rakentaminen jo olemassa olevan kaupunkirakenteen lomaan. Vaikka alue on uusi, siellä voidaan käyttää hyödyksi jo tehtyjä investointeja kuten katuverkkoa.

Lisätietoja

Puheenjohtaja
Apulaispormestari
Aleksi Jäntti
puhelin 040 727 3234

Esittelijä
Johtaja
Mikko Nurminen
puhelin 040 801 2665

Valmistelijat
Kaavoitusarkkitehti
Milla Hilli-Lukkarinen
puhelin 044 4863500

Kaavoitusarkkitehti
Marjut Lund-Rahkola
puhelin 044 486 3496