Tampereen kaupungin tiedote

Vehmaisten koulun 3.–6.-luokkien oppilaat jatkavat koulunkäyntiään Vuoreksen koulussa siihen saakka, kunnes Vehmaisten uusi koulurakennus valmistuu. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti asiasta 12.12.2013.

Vehmaisten koulun 3.–6.-luokkien oppilaita kuljetetaan Vuoreksen kouluun lukuvuosien 2014–2015 ja 2015–2016 ajan. Toisen luokan oppilaiden opetus järjestetään Vehmaisten koululla, jos esi- ja alkuopetusta varten löydetään riittävät tilat.

Lautakunta päätyi jatkamaan oppilaiden kuljettamista Vuorekseen, koska Vehmaisten koulun siirtokelpoisiin tiloihin ei voida järjestää tarvittavia liikunnan ja teknisen työn aineopetustiloja eikä ruokailutiloja. Lisäksi ongelmana ovat turvallisuusriskit, joita kokonaan uuden koulun rakennustyömaan käynnistyminen aiheuttaisi Vehmaisten koulun tontilla. Myös Vehmaisten koulun henkilökunta on tässä tilanteessa pitänyt koulunkäynnin jatkamista Vuoreksen koulussa parempana vaihtoehtona.

Sisäilmaongelmien vuoksi Vehmaisten koulun 3.-6. luokkien oppilaat ovat käyneet koulua uudessa Vuoreksen koulussa lokakuusta lähtien. Koulun nuoremmat oppilaat siirtyivät oman koulun tontilla jo olevaan siirtokelpoiseen rakennukseen. Alun perin suunniteltiin, että Vehmaisten koulun tontille tuotaisiin ensi syksyksi lisää siirtokelpoisia tiloja, jolloin myös Vuoreksen kouluun sijoitetut ryhmät olisivat voineet palata omaan lähikouluunsa. Siirtokelpoiseen tilaan, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen tarpeeseen, ei kuitenkaan ole mahdollista saada liikuntasalia, teknisen työn luokkaa eikä ruokasalia.

Vuoreksen Isokuusen keskustan aloituskorttelien ja länsiosan (kartta nro 8466) asemakaava on saanut lainvoiman.

Asemakaavassa on viisi puukerrostalorakentamiselle varattua keskustakorttelia, läntinen pientalopainotteinen asuinalue sekä niiden välinen puistoalue. Kaava-alueen pinta-ala on noin 37 hehtaaria. Alue sijaitsee Särkijärven ja Virolaisen välissä. Alue on rakentamatonta mäkistä metsämaastoa, jonka läpi kulkee Vuoreksen puistokatu. Ranta-alue on erotettu omaksi asemakaavakseen.

Keskustakortteleissa rakennusoikeutta on yhteensä 36 600 kerrosneliömetriä ja länsiosassa 42 750 kerroneliömetriä. Arvioitu asukasmäärä on yhteensä 1500, josta keskustassa noin 850 ja länsiosassa noin 650.

Koko Isokuusen alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain. Nyt voimaan tullut asemakaava on Isokuusen ensimmäinen.

Vuoreksen osayleiskaavassa Isokuusi on osoitettu osin kerrostaloalueeksi ja osin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alueelle on osoitettu julkisia ja lähipalveluja ja sitä ympäröivät kaupunkipuisto- ja lähivirkistysalueet. Kaikkiaan Isokuuseen voi sijoittua yhteensä yli 4000 asukasta.

Isokuusen asuinalueesta suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä pääosin puusta rakennettua aluetta. Osa keskustan suunnittelualueesta toteutetaan kumppanuuskaavoituksena. Isokuusesta tavoitellaan hiilineutraalia aluetta, jossa energia- ja materiaalitehokkuus, energiajärjestelmät, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti.

Isokuusen ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 21.10.2013. Kaavasta ei tehty yhtään valitusta.

Voimaan tulleen asemakaavan aineistot.

Oma Vuores -portaaliin rekisteröityminen ei ole toiminut johtuen viimeisimmän versiopäivityksen yhteydessä alkaneesta ongelmasta. Ongelma on nyt korjattu ja rekisteröityminen on jälleen mahdollista.

Portaalin ylläpitäjä pahoittelee ongelmaa ja käyttäjille mahdollisesti aiheutunutta ylimääräistä vaivaa.

Tampereen kaupunki kerää asukkailtaan näkemyksiä kaupungin hyvinvointipalveluiden palveluverkon suunnitteluun. Kyse on lähinnä päiväkotien, koulujen, kirjastojen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ikäihmisten palvelujen sijainnista ja tarpeesta parina seuraavana vuosikymmenenä.

Kuntalaiset voivat vastata lomakekyselyyn internetissä olevan Valma-valmistelufoorumin kautta. Vastausaika päättyy 5. joulukuuta. Vastauksia pyydetään palveluverkkosuunnittelun periaatteista, palveluiden jaottelusta ja sähköisistä palveluista.

Palveluverkkosuunnittelun periaatteet ovat vuodelta 2009, jolloin kaupunki laati edellisen kerran vastaavanlaisen suunnitelman. Kuntalaisilla on mahdollisuus valita mielestään tärkeimmät asiat, joilla suunnittelua viedään eteenpäin. Ehdolla ovat muun muassa kuntalaisnäkökulma, palvelujen saavutettavuus, yksityisen palvelutuotannon huomioiminen ja taloudelliset resurssit.

Niin ikään kaupunki kaipaa suunnittelun pohjaksi mielipiteitä siitä, mitä palvelua tulisi järjestää lähipalveluna, mitä aluepalveluna ja mitä keskitettynä palveluna. Lähipalvelu on helposti saavutettavissa, koska sitä käytetään lähes päivittäin. Aluepalvelu vaatii hieman laajemman asiakaspohjan ja palveluun tulee päästä esimerkiksi julkisella kulkuneuvolla. Keskitetyt palvelut vaativat työntekijöiltä erityisosaamista ja palvelujen käyttäjät tulevat laajalta alueelta.

Tampereen kaupungin palveluverkkosuunnittelussa mietitään myös sitä, minkälaisia palveluja kuntalaiset voisivat käyttää sähköisesti. Vastauslomakkeessa on esitetty vaihtoehtoina muun muassa ajanvarauspalvelua, sähköistä palautteenantomahdollisuutta, keskusteluryhmiä ja palvelukarttoja.

Palveluverkon periaatteita, palvelujakoa ja sähköisiä palveluja työstetään jo tämän syksyn aikana alueellisen vuorovaikutuskanavan Alvarin kokoontumisissa. Myös muita osallistumisen kanavia otetaan käyttöön valmistelun edetessä.

Palveluverkkokysely Valma-valmistelufoorumissa