Asuinalueet

Vuoreskeskus

Vuoreskeskus on Vuoreksen kaupunkimaisin asuinalue ja kaupunginosan palveluiden ydin. Urbaanista luonteestaan huolimatta sieltäkin on hyvät yhteydet luontoon. Vuoreskeskukseen rakennetaan asuntoja 2 200 asukkaalle sekä julkisia ja liikekiinteistöjä. Keskuksen läpäisee kaupunginosan pääväylä, Vuoreksen puistokatu.

Vuoresaukiosta tulee Vuoreskeskuksen sydän. Sen laidalla on liikekeskus Klaava, jota laajennetaan Vuoreksen kasvaessa. Kaupallisia palveluja päivittäistavarakaupasta kahvilaan löytyy myös asuintalojen kivijaloissa sijaitsevista liiketiloista. Palveluihin voi tutustua tarkemmin palveluhakemistossa.

Vuoreskeskukseen sijoittuu myös laaja ja vehreä keskuspuisto sekä monipuolinen Vuores-talo (mm. koulu ja päiväkoti).

Virolainen

virolainenVirolainen koostuu pääosin omakoti- ja rivitaloista sekä kytketyistä pientaloista. Muutamia kerrostaloja on rakennettu Vuoreksen puistokadun varteen. Yhteensä alueelle on rakennettu asuntoja noin 600 asukkaalle.

Virolaisen välittömässä läheisyydessä on kaksi pientä järveä. Asuinalueen keskellä on taidemuurilla varustettu Kirjailijanpuisto, joka niveltyy Vuoreksen keskuspuistoon. Alueen laidalla on viljelypalstoja sekä leikkipuisto katukoripallokenttineen. Vuoreskeskuksen palvelut sijoittuvat alle kilometrin päähän. Virolaisessa järjestettiin Asuntomessut vuonna 2012.

Mäyränmäki

MäyränmäkiMäyränmäki on rivi-, pari- ja omakotitaloalue metsän keskellä, vajaan kilometrin päässä Vuoreskeskuksesta. Mäyränmäkeen rakentuu asuntoja noin 800 asukkaalle.

Mäyränmäen korttelit muodostavat omaleimaisia pientalopiirejä, jotka rajautuvat virkistysalueeseen. Asuinalueen keskellä on puisto pallo- ja leikkikenttineen. Läheisen Virolainen-järven rantaan on mahdollista rakentaa rantasauna alueen yhteiskäyttöön.

Alueen sivuitse kulkevan Ruskontien varteen on suunnitteilla toimitiloja.

Koukkuranta

Koukkurannan asuinalue sijoittuu Vuoreskeskuksen ja Koukkujärven väliin. Kerros-, rivi- ja pientaloihin tulee koteja yhteensä noin tuhannelle asukkaalle.

Asuinalueen Vuoreskeskuksen puoleiseen päähän rakennetaan kerrostaloja. Järveä lähestyttäessä asuinalue madaltuu ja muuttuu pientalovaltaiseksi. 

Maastoltaan polveilevaa Koukkurantaa ympäröivät laajat hiihto- ja lenkkeilymaastot. 

Koukkujärvi on matala, pehmeäpohjainen ja tummavetinen järvi, jonka herkkä ranta-alue säilytetään rakentamattomana viheralueena. Järvellä elää lummelampikorento, joka on EU-direktiivin suojelema rauhoitettu hyönteislaji.

Isokuusi

Isokuusesta rakennetaan noin 4 000 asukkaan alakeskus palveluineen. Alue sijaitsee Vuoreksen pohjoisosassa, Särkijärven ja Virolaisen asuinalueen välissä.

Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Toteutuessaan alue on yksi suurimmista nykyaikaisista puukaupunkiympäristöistä Suomessa. 

Isokuusesta tavoitellaan myös hiilineutraalia aluetta, jossa energia- ja materiaalitehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti.

Suunniteltuja palveluita ovat mm. päiväkoti, 0-2-luokkien koulu sekä päivittäistavarakauppa.

Isokuusesta ensimmäisenä valmistuu pientalovaltaiset Harjanne ja Aurinkorinne. Tämän jälkeen vuorossa on Isokuusen keskusta-alue ja pohjoisosa. Isokuusen asemakaavoitus on osittain vielä käynnissä.

Rimmi

Vuoreskeskuksen välittömään läheisyyteen rakennetaan noin 800 asukkaalle suunniteltu Rimmin alue. Asuinalueelle tulee kerrostalo- ja pienkerrostalojen lisäksi kaupunkimaisia pientalokohteita. Korttelit sijoittuvat selännekumpareiden lakialueille ja loiville rinteille. Maastoa myötäilevä kaupunkirakenne antaa Rimmin asuinalueelle oman leimansa. Myös Rimmi tarjoaa luonnonläheisyyttä ja hyvät ulkoilumahdollisuudet.

Rimmin koilliskulmaan toteutetaan vaiheittain Vuoreksen liikuntapuisto monipuolisine toimintoineen. Liikuntapuiston vierelle sijoittuu jätteiden putkikeräyksen koonta-asema.

Västinginmäki

Pääosin pientaloista koostuvaksi 1400 asukkaan asuinalueeksi suunniteltu Västinginmäki sijoittuu Särkijärven pohjoispuolelle, sillan ja Lahdespohjan välille. Västinginmäkeen laaditaan ensin yleissuunnitelma, ja sen jälkeen alue asemakaavoitetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.